SBiL organisaatio haastattelut

SBiL organisaatio tutuksi

 

Biljardiliiton toiminnassa on useita henkilöitä, jotka ovat olleet SBiL:n organisaatiossa mukana jo vuosia, mutta ovat mahdollisesti enimmäkseen tuttuja kunkin henkilön oman lajin parissa. Tässä haastattelusarjassa esitellään alla olevien kysymysten kautta liiton hallituksen jäseniä sekä lajipäälliköitä. Haastatteluja lisätään vielä myöhemmin.

 

1. Kuka olet ja mistä tulet, siis asuinpaikkasi ja kotiseurasi?

 

2. Mikä on toimenkuvasi biljardiliitossa ja miten päädyit mukaan liiton toimintaan?

3. Mikä on urheilun järjestötoiminnassa (liitto, oma seura) parasta, entä haastavinta?

4. Miten / minkä takia biljardi on valikoitunut lajiksesi, ja onko sinulla myös muita harrastuksia?

 

5. Onko jotain mitä haluaisit muuttaa / kehittää suomalaisessa urheilukulttuurissa / biljardissa, miksi?

 

6. Mikä on mieleenpainuvin muistosi henkilökohtaisesta biljardista, esim. kilpailu, voitto/tappio, vastustaja?

 

7. Entä mikä on ollut sinuun eniten vaikuttanut biljardiin liittyvä tapahtuma

 

___________________________________________________________________________________________

Tuomas Komi

Tuomas Komi, SBiL varapuheenjohtaja, kaisan lajipäällikkö

 

1. Olen Tuomas Komi, 41-vuotias yrittäjä Espoosta ja edustan Espoon Biljardikerhoa (EBK)

2. Toimin neljättä kautta SBiL:n varapuheenjohtajana ja meneillään on kymmenes kausi SBiL:n hallituksessa. Lisäksi olen toiminut kaisan lajipäällikkönä vuodesta 2013 asti ja sitä ennen kaisan ja poolin lajijaostojen jäsenenä.

Seuratasolla toimin EBK:n seuran varapuheenjohtajana ja klubitilamme klubi-isäntänä. Olen toiminut 90-luvulta asti eri seurojen hallituksissa ja vapaaehtoisena lähes kaikissa biljardin SM-finaaleissa ja kv-kisojen järjestelyissä. Sitä kautta tie on vienyt koko ajan syvemmälle lajin ytimeen ja vastuualueita on tullut lisää. 

3. Järjestötoiminnassa parasta on verkostoituminen, yhteenkuuluvaisuuden tunne ja erilaisten projektien tuomat haasteet ja niiden selvittäminen kunnialla. Välillä vapaaehtoistyö vie myös todella paljon aikaa ja vaatii palkattomien vapaiden pitämistä omasta palkkatyöstä, että saa isommat projektit hoidettua kunnialla. Kiitosta tästä työstä saa aika harvoin, enemmän saa olla sylkykuppina monessa asiassa, mutta siihenkin siedättyy kokemuksen kautta. Sen muutoksen olen huomannut, että aktiivista talkooporukkaa on yhä vaan vaikeampaa löytää niin seuratasolla, kuin liiton toiminnassa.

4. Harrastin nuorena aktiivisesti erilaisia joukkuelajeja ja pallopelejä. Ensikosketus biljardiin oli joskus 10-11 vuotiaana lomareissun yhteydessä ja bilis nousikin nopeasti ykköslajiksi, erilaisten lajien vaihtuessa siinä rinnalla. Armeija-aikana tehty molempien jalkojen leikkaus ja sitä seurannut, jopa amputaation vaaraan johtanut vakava bakteeritulehdus jätti jälkensä ja jouduin jättämään kaikki nopeatempoiset, jalkoja rasittavat lajit vuosiksi, osin pysyvästi. Sen myötä biljardin ohelle valikoitui kevyempiä lajeja, kuten darts, kalastus ja frisbeegolf. Nykyään harrastan biljardin ohella matkailua, ulkoilua ja kevyttä patikointia. Myös intohimoinen ruoanlaitto ja äänikirjat ovat arjessa vahvasti mukana. 

5. Sen vuoksihan tässä tehtävässä ollaan, että pyritään monin tavoin kehittämään lajia parempaan suuntaan ja monella tapaa siinä on hyvin onnistuttukin. Jatkuva uudistuminen on tärkeää ja nopeasti kehittyvässä ja muuttuvassa maailmassa on pysyttävä aktiivisena ja ajan tasalla. Teknologian kehitys ja sen hyödyntäminen eri osa-alueilla vaatii todella paljon paneutumista, mutta se tuo myös aivan uudenlaisia mahdollisuuksia näkyvyyden lisäämiseen.

6. Mukavia muistoja lajin parista on erittäin paljon. Kaisan ja pyramidin MM-kilpailuihin osallistumiset ovat olleet hienoja kokemuksia. Kaiken kaikkiaan pokaaleja on kertynyt toista sataa ja SM-mitalejakin on 14 kpl kolmesta eri biljardilajista ja neljältä eri vuosikymmeneltä. Menestyminen on toki mukavaa, mutta silti parhaat muistot liittyy kuitenkin upeisiin pelikavereihin ja mukavimpiin kilpailureissuihin ympäri Suomen ja osin ulkomaillakin.

7. Hienoja tapahtumia on ollut paljon, niin pelaajana, kuin järjestäjänäkin. Itselle paras muisto on Rovaniemen Santa Parkissa järjestetyt, neljännet Kaisan MM-kilpailut syksyllä 2019. 

Biljardi on ollut todella iso osa elämääni jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Se on jotain varmasti ottanut, mutta enemmän se on kuitenkin antanut. Lämmin kiitos kaikille pelikavereille ja lajiaktiiveille hienoista vuosista ja toivottavasti niitä on myös paljon vielä edessä. Nähdään kilpailupaikoilla!

 

Tommi Lamminaho

Tommi Lamminaho, SBiL hallituksen jäsen, ex-pool lajipäällikkö usean vuoden ajalta, nykyisin myös Euroopan poolbiljardiliiton (EPBF) hallituksen jäsen

 

1. Tommi Lamminaho, Kirkkonummen Kantvikista jossa olemme nyt perheen kanssa asuneet viimeiset noin 6 vuotta. Pikkupoikana edustin Länsi-Vantaalaista Peanut Pool -seuraa, jonka pelaajat sittemmin sulautuivat naapurilähiön Myyrmäen AC Luna ry:hyn 90-luvun lopulla ja se on toiminut kotiseurana siitä asti. Varsinaista kotisalia seuralla ei enää ole mutta seura ja perinteet säilyvät edelleen.

Ikää on pyöreät 40 ja siviilityö pyörii biljardin ja keilailun ympärillä BowlCircus Flamingon keilaviihdekeskuksessa, missä monen muun asian ohella vastaan tapahtuma- ja yritysmyynnistä.

2. Suomen Biljardiliitossa olen nykyisin hallituksen jäsen ja varsinaisen hallitustyön ohella vastaan SmartPool -projektin johtamisesta Suomessa ja olen myös mukana tukemassa pooltiimin toimintaa monin tavoin. 

Liiton toimintaan päädyin mukaan vuoden 2000 syyskokouksessa, jossa olin edustamassa AC Lunaa. Billiardmama Mella kyseisessä kokouksessa heitti hieman ”puskista" ehdotuksen siitä, että minusta tulisi Poolin lajipäällikkö. Muistaakseni kyseinen titteli oli tuolloin täyttämättä eikä varsinaista yhteyttä liiton toimintaan ollut, joten otin haasteen vastaan, enkä kadu päivääkään. Aika junnuhan sitä tuolloin oli, vasta 20 täyttänyt poikanen mutta olen vuosien varrella pystynyt mielestäni kehittämään itseäni monella osa-alueella ja saanut oppia kokeneiden järjestöammattilaisten seurassa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.

3. Liiton toiminnassa parasta on tietysti mahdollisuus vaikuttaa (HUOM vinkki kaikille innokkaille kritisoijille), mahdollisuus toteuttaa erilaisia projekteja ja lopulta nähdä pelipöytien ääressä innokkaita kilpailijoita. Olen tyytyväinen siihen, millaista näkyvyyttä olemme onnistuneet lajillemme saamaan viimeisten vuosien aikana ja se on jättänyt jatkoa ajatellen oivan siemenen kytemään TV-tuotannon puolelle.

Olen myös ollut mukana tiiviisti poolin huippu-urheilutoiminnassa lähes 20 vuotta eli kehittämässä valmennuksia kotimaassa, joukkueenjohtajana arvokisoissa ja kilpailunvetäjänä erilaisissa turnauksissa. Kaikki ne sinivalkoiset hetket mitä vuosien saatossa on saanut kokea arvokisoissa maailmalla ovat kyllä olleet niin upeita ja jos en mukana ole ollut, niin tiiviisti tapahtumia on tullut aina seurattua ja isolla tunteella. Nämä onnistumisten hetket ovat tietysti sitä parasta ja me suomalaiset olemme saaneet niistä nauttia todella paljon. 

Haastavinta varmasti on kyetä toimimaan käytössä olevien resurssien kanssa. Resurssit tässä tapauksessa ovat aika, raha ja tekijät. Järjestötoiminnassa tehdään valtava määrä pyyteetöntä työtä, oikeastaan enemmän kuin kukaan voi kuvitellakaan. Pieniä asioita on hoidettava päivittäin ja lomaa järjestötoiminnasta, mitä se on? :) Taloudellinen korvaus nojaa usein pelkkiin kilometrikorvauksiin ja mahdollisiin päivärahoihin ja sitten jos haluaisi itsekin irrottaa vapaa-ajastaan aikaa, vaikka omaan peliuraan, niin tiukassa on, samalla kun perhe kaipaa ja ansaitsee huomiota/aikaa. Vertaisin aktiivista liittotyötä pitkälti ammattilaisuuteen tähtäävään lajin huippuun, jonka tulee panostaa tunteja ja tunteja harjoitteluun samalla, kun taloudellinen varmuus tulee muuta kautta.

4. Biljardisalille eksyin joskus 12 tai 13 -vuotiaana kavereiden kanssa, bilistä oli tullut isoisän kanssa käytyä pelaamassa silloin tällöin Talin Keilahallilla ja siitä se kipinä sitten syttyi. Salilla sitten kokeneemmat kaverit antoivat vinkkejä ja kannustivat harjoittelemaan enemmän, josta kaikki pikkuhiljaa lähti vähän kuin itsestään etenemään, tarpeeksi innokas ja kai lahjakaskin olin. Tällöin ei järjestötoiminnasta ollut kuitenkaan minkäänlaista hajua.

Golf on ollut harrastuksena viimeiset 15 vuotta ja etenkin viime vuosina oma biljardiharrastus on jäänyt pelien osalta selkeäksi kakkoseksi.

5. Haluaisin että suomalainen biljardi kehittyisi entisestään ammattimaisempaan ja urheilullisempaan suuntaan ja tulisi entisestään yhteiskunnallisesti arvostetuksi urheilulajiksi. Tähän voivat vaikuttaa niin kokeneemmat pelaajat itse esimerkillään kuin myös valmentajat, nuorten pelaajien vanhemmat. Toivoisin tämän olevan yhtenäistä yli eri lajirajojen.

6. Henkilökohtaisella tasolla mieleenpainuvimpana muistona omalta peliuralta on kontratappio vuoden 2003 8-pallon EM-kisoista. Ensimmäiset aikuisten arvokisat minulle ja pääsin todella hyvään lyöntiin omassa syömähampaassani, kasipallossa. Selvisin aina 16 cuppiin asti, jossa vastaan asettui tuolloin 25-vuotias juuri Straight Poolin kultaa voittanut Niels Feijen. Johdinkin matsia jo 7-5 kahdeksaan voittoon ja se viimeinen partti on edelleenkin mielessä, viimeiset neljä palloa mistä sitten pelasin hieman huonosti kasin päälle, ohi ja Niels vei tikkarin suusta ja eteni jatkoon. Todella karvas tappio ja näin vuosia jälkeenpäin miettien jo naurattaa miten kipsissä sitä oli, eikä ehkä millään tavalla valmis tuollaiseen valtavaan painetilanteeseen ja tämä on vaikuttanut varmaan osaltaan siihen, että ollaan junnujen EM-kisoissa puhuttu paljon paineen käsittelystä.

Henkilökohtaisia voittojakin on tullut, pari SM-pronssia, rankingvoittoja ja kyllähän ne kaikki ovat hienoja muistoja. Oliver Ortmanin päänahka vuodelta 2001 täytyy toki mainita ?

Huikeita muistoja on myös EM-kilpailuista, kaikki ne mitalit, joita olen joukkueenjohtajana saanut kaulaani vuosien saatossa. Kaapista löytyy EM-mitaleita niin miesten, naisten, U19 ja U17 -sarjoista kaikkiaan 15 kappaletta. Kaikkein kirkkain osui omalle kohdalleni vuoden 2017 junnujen kisoissa Hollannissa, kun U17-sarjassa saatiin Suomen lippu korkeimpaan salkoon ja tämä on kyllä ehkä se mieleenpainunein ja hienoin hetki koko biljardiurallani.

Biljardi joukkuelajina on aina kiehtonut itseäni, joukkue-SM menestys ja Vantaan arvostettu Pubiliiga Itä-Länsi -asetelmineen ovat olleet mehukkaita tapahtumia ja niistä häilyvämpiä muistoja on myös säilynyt. :)

7. Näitä hetkiä ja virstanpylväitä tietysti mahtuu vuosiin paljon. Yksi isoimmista oli vuonna 2005 kun silloinen Euroopan Biljardiliiton nuorisopäällikkö Udo Weyland kysyi minulta yllättäen useiden ihmisten läsnä ollessa, olisinko halukas jatkamaan hänen 20 vuotta kestänyttä pestiään em. tehtävässä. Ei kai tuollaisesta voinut kieltäytyä. Nyt 2010-luvulla sama ympyrä jälleen on sulkeutumassa, kun siirryin SBiL:n lajipäällikön tehtävistä Euroopan Biljardiliiton hallitustehtäviin vuonna 2020.

Vuodet 2020 ja 2021 ovat tuoneet erilaisia haasteita meille kaikille. Tampereen EM-kisojen 2020 peruuntuminen oli henkilökohtaisesti yksi isoimpia pettymyksiä biljardiurallani mutta melko nopeasti se pettymys kuitenkin väistyi, kun hahmotin kokonaiskuvan ja tilanteen yksinkertaisen mahdottomuuden. Lähes kolmen vuoden työ oli vähällä valua siinä hukkaan, mutta onneksi olemme nyt melko pitkällä neuvotteluissa sen suhteen, että lähivuosina tapahtuma vielä Suomen maaperällä toteutetaan.

Lopuksi vielä vinkki jokaiselle biljardihuipuksi haaveilevalle. Älkää keksikö tekosyitä menestyksen puutteelle. Työn teette te itse siellä pöydän ääressä. Antakaa aikaa yksinharjoittelulle, kysykää vinkkejä kokeneemmilta ja hankkikaa valmennusta. Jälkimmäiseen löytyy kotimaastakin apua monelle tasolle!

Jari Sampakoski

Jari Sampakoski, SBil hallituksen jäsen

 

1. Jari Sampakoski, kutsumanimeltään Sampa. Asun Ikaalisissa, vaikka suurimman osan työurastani olen tehnyt PK-seudulla. Tätä perua on myös kotiseurani Helsingin Suomalainen Klubi. En kylläkään ole klubissa aktiivi mutta jäsen.

Olen +50 mies ja asustelen ok-taloani yksin. Eloa talooni tuovat vuoroin aikuinen poikani ja naisystäväni. Olen työskennellyt ”ikäni” hotellialalla asiakasvastuullisessa myyntityössä mutta nyt aloittanut aivan uudenlaisissa haasteissa mielenkiintoisessa yrityksessä, mielenkiintoisen tuotteen parissa. Kiinteistömassojen omistajat, kannattaa tutustua profiiliini LinkedIn-alustalla ;)

2. Olen ensimmäisen kauden hallitusjäsen ja hallituksen markkinointiryhmässä. Päädyin liiton toimintaan edellisen toimialani kautta, yhteistyökumppanina tutustuttuani liiton toimintaan ja ihmisiin.

3. Järjestötoiminnassa aina on ollut ja aina tulee olemaan haastavinta sitoutuminen siihen.

4. Biljardia ei varsinaisesti voi kutsua lajikseni vaikka sitä mieluusti, vaikkakin huonosti, pelaankin. Urheilu

ylipäätään on minun juttuni harrastuksina. Joukkuelajeista jääkiekko ja yksilölajeista golf. Toki muutakin. Kaikki harrastetasolla. Vesillä on myös mukava olla ja kalastusvälineet sopivat hyvin käsiini.

5. Suomalaiselle urheilulle toivoisin enemmän resursseja ja biljardille Suomessa lajina enemmän näkyvyyttä.

6. Paras muistoni biljardissa on leikkimielisen pool-turnauksen voitto EM-voittajan parina. Kumpi voiton meille toi, siitä ei kait ole epäselvyyttä.

7. Kaikki suomalaisten kilpapelaajien menestymiset maailmalla.

Erkki Närä

Erkki Närä, SBiL kurinpitopäällikkö

 

1. Erkki Johannes Närä, syntyisin Kemistä, Tampereen kautta Rovaniemelle. Seurat RBK, RKK ja KeMK. Naimisissa, tosi reilu viiskymppinen, naimisissa. Saunalautan kippari ja Pyhätunturin mökin vuokraaja 

2. Kurinpitopäälliköksi herra puheenjohtaja Joni Aholan käskystä

3. Hyvät kaverit on parasta ja v...maisinta on rangaistusten antaminen 

4. Jumituin Klubille ja siellä oli kaisapöydät. Golfia harvakselleen, kaikenlainen puuhastelu 

5. Biljardikisoissa tyhjänpäiväinen ajanpeluu pois

6. "Voittais joskus jonkun"

7. MM-ROVANIEMI 2019 KAISA

Marko Muukka

Marko Muukka, SBiL pool lajipäällikkö, toimi samassa roolissa myös 2000-luvun alkupuolella useita vuosia

 

1. Asun Turussa, mutta pääosan elämästäni olen viettänyt pk-seudulla ja Itä-Uusimaalla. Tällä hetkellä en edusta mitään seuraa. ”Huonojen” silmieni vuoksi en myöskään pelaa juuri ollenkaan.

Täytän heinäkuussa 45 vuotta. Työkseni toimin TYKS Psykiatriassa projektipäällikkönä. Arki kuuluu uutta sairaalaa ja prosesseja suunnitellessa.

2. Poolin lajipäällikkönä koordinoin poolin kilpailutoimintaa. Lisäksi minulla on pooltiimin jäsenet vahvana tukena.

Päädyin syystä (jota enää muista) liiton toimintaan joskus 2000-luvun alkupuolella. Lienee lähti siitä, että olin Ritz Biljardin hallituksessa ja sen kautta tutustuin eri ihmisiin. Paluu noin kymmenen vuoden tauon jälkeen lajipäälliköksi on hyvin pitkälti Tommi Lamminahon ja Joni Aholan ansiota.

3. Urheilun järjestötoiminnassa on parasta se, että pääsee todella vaikuttamaan asioihin. Ihmiset ovat myös tärkeitä. Haastavinta on välillä ajan käyttö ja melko monien ihmisten negatiivinen asenne.

4. Biljardi on tullut ”suvussa” minulle. Vaarini oli kova pelimies ja äitini oli. mm. perustamassa naisten ensimmäistä biljardiseuraa. Itse aloitin pelaamisen noin 12-vuotiaana. Muutoin harrastan ulkoilua ja käyn salilla. Leffat ja musiikki ovat myös elintärkeitä.

5. Suomalaisessa biljardissa haluan edistää henkeen ja vereen huippu-urheilu elementtien lisäämistä ja näkyvyyden kasvattamista. Mielestäni meillä on aivan upea ja todella vaikea urheilulaji, jolla on vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia.

6. Minulla on monia hyviä muistoja biljardista. Alkaen lukuisten ”baarikisojen” voittamisesta, aina etenemisestä poolin Mestaruussarjaan asti. Junnu SM-pronssi, voitto Mikko Jäntistä…

7. Tapahtumia on ollut monia mm. Finlandia-talon ja Kultsan SM-finaalitapahtumat. Mosconi Cup 2004 Las Vegasissa oli myös upea kokemus. Henkilöistä olen tietysti seurannut jo ihan junnusta asti Mika Immosen uraa. Myös vuosien takainen aika Ritzissä ja tutustuminen siihen porukkaan, mukaan lukien Jesse Poikolainen, on jättänyt paljon hyviä muistoja.

 

Tähän tulee lisää SBiL organisaation henkilöhaastatteluita myöhemmin...