Yhdenvertaisuussuunnitelma

YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

Suomen Biljardiliitto ry

Suomen Biljardiliiton toimintasäännöissä liiton tarkoituksena ja toiminnan perustana ovat edustuksellinen demokratia sekä liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet. Toiminnassa pyritään edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa.

Jokaisen tasavertainen mahdollisuus liikuntaan ja urheiluun on Reilun Pelin keskeinen periaate. Jäsenjärjestöt ovat hyväksyneet Reilu Peli -asiakirjan Valon syyskokouksessa 30.11.2013. Reilun Pelin ensimmäinen periaate sisältää keskeiset tavoitteet ja toimintatavat yhdenvertaisuuden toteutumiseksi.

Jokaisen tasavertainen mahdollisuus liikuntaan ja urheiluun

Liikunta ja urheilu ovat avoimia kaikille. Tasavertaisuus, moninaisuus ja oikeudenmukaisuus ovat yhteisömme perusta. Haluamme toimia vuorovaikutteisesti kaikkien liikunnasta ja urheilusta kiinnostuneiden tahojen kanssa monimuotoisen liikuntakulttuurin kehittämiseksi.

Edistämme monimuotoista liikuntakulttuuria, jossa kaikkia toimijoita arvostetaan. Pyrimme kehittämään eri liikunta- ja urheilulajeja niin, että ne soveltuvat mahdollisimman monelle. Vaikutamme siihen, että liikuntaan ja urheiluun käytettävät resurssit jakautuvat oikeudenmukaisesti alueellisesti sekä eri ryhmien välillä. Emme tingi laaja-alaisesta tasa-arvosta. Liikuntaa ja urheilua on voitava harrastaa tulotasosta riippumatta. Pyrimme varmistamaan sen, että kaikilla on oikeus ja mahdollisuus valmennukseen ja ohjaukseen taitotasostaan ja tavoitteistaan riippumatta. Vaikutamme siihen, että liikuntapaikat ja yhdyskuntasuunnittelu tukevat liikunnallista elämäntapaa. Liikunnan olosuhdetyössä korostamme muun muassa turvallisuutta ja saavutettavuutta. Kunnioitamme yksilön oikeuksia. Kiusaaminen, syrjiminen, haukkuminen, nimittely, fyysinen ja henkinen väkivalta, alistaminen, vähättely, seksuaalinen ja sukupuolinen ahdistelu sekä syrjintä ja rasismi eivät kuulu liikuntaan ja urheiluun - ei edes huumoriksi puettuna. Keskeisistä käyttäytymis- ja toimintatavoista sovitaan myös joukkue- ja seuratasolla. Näiden tapojen rikkomiselle määritellään samalla riittävät seuraamukset. Liikunnassa ja urheilussa ei tulisi olla vaiettuja asioita. Luomme omalla toiminnallamme ilmapiirin, jossa voidaan käydä avointa keskustelua vaikeistakin asioista. Yhteisössämme teemme tilaa sille, että jokainen voi vapaasti päättää ilman pakkoa tai painetta siitä, haluaako puhua omista henkilökohtaisista asioista, kuten seksuaalisesta suuntautumisestaan, vai haluaako mieluummin olla puhumatta. Haluamme puuttua ajoissa tilanteisiin, mikäli näemme tai kuulemme jonkun joutuvan epäasiallisen käytöksen kohteeksi. Jokaisella on myös velvollisuus puolustaa tällaisen teon kohteeksi joutunutta. Kerromme selkeästi kilpailu- ja muissa säännöissä seuraamukset epäurheilijamaisesta käytöksestä.

Uudistunut lainsäädäntö velvoittaa liikuntajärjestöjä entistä voimakkaammin edistämään toiminnassaan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Liikuntajärjestöjen tuli liittää vuoden 2016 OKM:n valtionapuhakemukseen suunnitelma yhdenvertaisuuden toteuttamisesta.

Uusi yhdenvertaisuuslaki astui voimaan 1.1.2015. Laki toi uusia velvoitteita ja se ulotettiin koskemaan kaikkia syrjintäperusteita. Syrjintä on kielletty kaikessa yksityisessä ja julkisessa toiminnassa. Laki edellyttää yhdenvertaisuussuunnitelmaa viranomaisilta, koulutuksen järjestäjiltä sekä työnantajilta joilla on vähintään 30 työntekijää. Kaikkia työnantajia koskee lain velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuuden edistäminen koskee kaikkia syrjintäperusteita. www.yhdenvertaisuus.fi

Uusi tasa-arvolaki astui voimaan 1.1.2015. Laissa säädetään sukupuolten tasa-arvon edistämisestä ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta. Uudistetussa tasa-arvolaissa sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellot laajennettiin koskemaan sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää. Laki velvoittaa viranomaisia, koulutuksen järjestäjiä ja työnantajia myös ennaltaehkäisemään tätä syrjintää. www.tasa-arvo.fi/lainsaadanto

Uusi liikuntalaki astui voimaan 1.5.2015. Lakiin on tullut voimakkaampi vaatimus yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisestä. Lain mukaan järjestöjen valtionavustuksen määrää harkittaessa otetaan huomioon se, miten järjestö edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.

Yhdenvertaisuussuunnittelun toteutustapa

Vastuut (suunnitelman kirjoittaminen, hyväksyminen, seuranta ja päivittäminen)

Suunnitelman kirjoittaminen
- Liiton toiminnanjohtaja kirjoittaa Yhdenvertaisuussuunnitelman

Suunnitelman hyväksyntä
- Liiton hallitus hyväksyy Yhdenvertaisuussuunnitelman

Suunnitelman seuranta ja päivittäminen
- Yhdenvertaisuussuunnitelman toteutumista seurataan ja esille tulleita epäkohtia kehitetään. Päivitys tapahtuu aina tarpeen vaatiessa tai vähintään kerran vuodessa syksyllä kilpailukauden alussa

Aikataulutus

-suunnitelman laatiminen aloitettiin syksyllä 2015. Ensimmäinen versio esitettiin hallituksen kokouksessa no 5, pvm. 18.8.2015

- toinen versio esitettiin hallituksen kokouksessa no 6, pvm. 28.9.2015

- kolmas versio esitettiin hallituksen kokouksessa no 7, pvm. 26.11.2015

- valmis yhdenvertaisuussuunnitelma liitettiin OKM:n vuoden 2016 valtionapuhakemukseen

Osallistaminen ja sitouttaminen (keitä prosessissa on mukana, keitä on kuultu?)

- prosessissa ovat mukana liiton hallituksen jäsenet, lajipäälliköt, nuorisovastaava, koulutusvastaava, kurinpitopäällikkö, markkinointivastaava sekä henkilökunta

- kaikki mukana olevat henkilöt saavat vaikuttaa suunnitelman tekemiseen

Viestintä (miten suunnitelman tekemisestä ja lopputuloksesta viestitään?)

- suunnitelman tekemisestä informoidaan jäsenistöä liiton ja lajien internetsivujen kautta sekä sähköpostitse jäsenseuroille.

- lopputuloksesta informoidaan jäsenistöä liiton ja lajien internetsivujen kautta sekä sähköpostitse jäsenseuroille. Lopullinen suunnitelma on nähtävissä liiton ja lajien internetsivuilla. Asiasta kerrotaan myös liiton jäsenlehdessä.

Suunnitelman laajuus: Suunnitelma tulee ulottaa sekä työyhteisöön että järjestön toimintaan.

- suunnitelma käsitellään ja se tulee toteutumaan työyhteisön sisällä niin henkilökunnan kuinkaikkien luottamushenkilöiden toiminnassa

• Toiminnan tarkastelussa on huomioitava eri syrjintäperusteet: etninen alkuperä, kieli, uskonto ja vakaumus, vammaisuus, ikä, seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti.
• Suunnitelmassa tarkasteltavia toiminnan osa-alueita ovat esimerkiksi:

Järjestön toteuttama toiminta:

• Viestintä
• Esteettömyys ja saavutettavuus
• Osallisuus ja vaikuttaminen
• Koulutus
• Urheilutoiminta

Järjestö työnantajana:

• Henkilövalinnat ja rekrytointi
• Henkilöstölle tarjottava koulutus
• Palkkaus ja uralla eteneminen
• Perhepoliittisten vapaiden käyttäminen

Syrjintä ja häirintä:

• Esille tulleet tapaukset
• Järjestön toimintatapa tapausten ilmetessä

Nykytilan kartoitus:

Tiedonkeruu:

• Toimijoiden kokemuksia yhdenvertaisuuden toteutumisesta kerätään ja osallisuutta lisätään toteuttamalla henkilöstölle ja luottamushenkilöille kysely. Sport.fi –sivuilta löytyy liikuntajärjestöjen käyttöön valmis yhdenvertaisuuskysely (http://www.sport.fi/arvot-ja-vastuullisuus/yhdenvertainen-urheilu)
• Tilattiin 11.8.2015 Valo ry:ltä em. nettilinkki yhdenvertaisuuskyselyä varten. Kysely toteutettiin sähköisesti liiton organisaatiossa oleville henkilöille sekä jäsenseurojen yhteyshenkilöille ajalla 1.-15.9.2015. Valo ry tuotti kyselyn vastaukset suoraan liitolle vastausajan päätyttyä.
• Kyselyn tuloksena voidaan todeta ettei biljardissa ole havaittavissa ongelmia yhdenvertaisuuden tai tasa-arvon toteutumisessa. 94 % vastaajista (n = 30) ei ollut kohdannut tai ollut todistamassa syrjintää lajin työyhteisössä tai luottamustoiminnassa. Suurimmat haasteet lajissa mainittiin juniorien ja naispelaajien määrän lisäämisessä sekä esteettömissä suorituspaikoissa. Parhaiten lajissa on onnistuttu tasa-arvon huomioon ottamisessa sekä ulkomaalaisten ja kehitysvammaisten harrastajien mukaan ottamisessa.

Järjestön toteuttama toiminta

Viestintä

Viestinnän osalta keskeisiä kysymyksiä ovat 1) miten viestintä tavoittaa kohderyhmät ja 2) mitä sisällöt ja esittämistapa viestivät yhdenvertaisuudesta.

• Yhdenvertaisuuden huomioiminen järjestön viestintästrategiassa tai –linjauksissa
• Yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden esille tuominen ulkoisessa viestinnässä (yhdenvertaisuusteemat säännöllisesti esillä jäsenjulkaisuissa)
• Viestinnän aiheet, kuvavalinnat, kielikuvat (minkälaisia mielikuvia viestintämme synnyttää)? Esim. näkyvyyden oikeudenmukainen jakautuminen tyttöjen ja poikien sekä naisten ja miesten välillä
• Kieli
• Tapahtumien toteuttajat
• Yhdenvertaisen ilmapiirin luominen, sovelias kielenkäyttö (some)

Biljardiliitto pyrkii ottamaan kaikki em. seikat huomioon niin hyvin kuin mahdollista kaikissa viestintäkanavissaan; Biljardilehti, liiton ja eri lajien internetsivut, facebook, sähköpostiviestit jne.

Esteettömyys ja saavutettavuus

Tavoitteena taata jokaiselle sukupuolesta, iästä, terveydentilasta, vammaisuudesta tai toimintakyvystä riippumaton mahdollisuus toimia ja olla oma itsensä.

• Fyysinen esteettömyys, erityisesti tilojen esteettömyys esimerkiksi kaikille avoimissa urheilutapahtumissa ja työpaikalla
  • Biljardiliiton kilpailutoiminnassa esteettömyys on hienoinen ongelma, sillä joissakin pelipaikoissa on rappusia alas tai ylös eikä välttämättä ole inva käyttöön soveltuvaa hissiä
  • Pyritään ohjeistamaan salinomistajia esteettömyyden parantamiseksi luiskia rakentamalla jne.
• Asenteet ja ilmapiiri
  • Kaiken lajitoiminnan perustana on oikea ja positiivinen asenne yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon
  • Biljardiliiton tapahtumissa asenteet ja ilmapiiri on avointa ja suvaitsevaa eikä niissä suvaita kielteistä toimintaa

Osallistuminen ja vaikuttaminen

• Luottamusjohdon (hallitus, jaostot) jäsenten moninaisuus
  • Biljardi on vahvasti miesvaltainen harrastusmuoto.  Tavoitteena lisätä naisten osuutta jaostoissa ja hallituksessa, sekä saada edelleen eri-ikäisiä, eri puolilta järjestön toiminta-aluetta olevia henkilöitä mukaan toimintaan
  • Ehdokasasettelun menettelytavat. Biljardissa toimitaan edistyksellisen demokratian mukaisesti. Hallituksen jäsenistä puolet on erovuorossa vuosittain ja valinnat tapahtuvat liiton syyskokouksessa jäsenistön toimesta.
• Luottamusjohdon ja operatiivisen johdon työnjako
  • Biljardiliiton toiminnanjohtaja hoitaa operatiivisen johtamisen liiton hallituksen antamien ohjeiden ja liiton sääntöjen mukaisesti. Hallituksen puheenjohtaja toimii toiminnanjohtajan lähimpänä esimiehenä.

Koulutus

Järjestön toteuttama koulutus on keskeinen väline yhdenvertaisuusajattelun jalkauttamisessa.

• Yhdenvertaisuusnäkökulma on mukana kaikissa järjestön koulutuksissa, kohtaamisissa ja kehitysohjelmissa:
  • Kouluttajakoulutus
  • Tuomari- ja toimitsijakoulutus: erityisesti syrjintätilanteiden tunnistaminen, puuttuminen ja raportointi
  • Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, biljardin seuravalmentaja kurssit
  • Seurakoulutus
• Em. koulutusten osallistujien moninaisuus pyritään saamaan toteutettua
• Yhdenvertaisuuden tavoite pyritään saamaan läpileikkaavasti esiin koulutussisällöissä ja -materiaaleissa (ml. kuvavalinnat, kieli, jne.)

Urheilutoiminta

Miten lajitoiminnan kehittäminen ja järjestelmät tukevat erilaisten ihmisten osallistumista.

• Toimintaa eri ryhmille (n/m, vammaisurheilu)
  • Biljardissa on toimintaa eri ryhmille kuten naisille, tytöille, miehille ja pojille. Samoin pyörätuolipelaajille sekä kehitysvammaisille
  • Biljardissa nainen voi pelata miesten sarjassa (yleinen sarja), samoin pyörätuolipelaaja tai kehitysvammainen voi pelata yleisessä sarjassa
• Kilpailujärjestelmä, mm. toimintakyvyltään erilaisten ihmisten, eri-ikäisten ja eri sukupuolten mahdollisuus osallistua kilpailutoimintaan (esim. transsukupuolisen kilpailusarja määritteleminen kansallisessa kilpailutoiminnassa, yleiset periaatteet)
  • Biljardilajien yleisten sarjojen kilpailuihin voivat osallistua kaikki liiton jäsenseurojen jäsenet sukupuolesta tai iästä riippumatta, myös esimerkiksi pyörätuolipelaajat, mikäli sarjan osallistujamäärää ei ole rajattu esim. rankingpistejärjestelmän kautta
  • Biljardissa on omat kilpailusarjat naisille, senioreille sekä junioreille eri ikäluokkien mukaan. Ikäluokkien sisällä naiset ja miehet sekä tytöt ja pojat voivat kilpailla samoissa sarjoissa tai mikäli on riittävästi pelaajia, myös omissa sarjoissaan. Lisäksi eri lajeissa on yhteinen yleinen sarja, jossa naiset ja miehet voivat kilpailla samassa sarjassa.
• Liiton valmennusjärjestelmä, mm. taloudellisten resurssien oikeudenmukainen jakautuminen tyttöjen ja poikien sekä naisten ja miesten välillä
  • Biljardin kansainvälisten kilpailuiden matkatuet pelaajille jaetaan oikeudenmukaisesti
  • Kaikkien taloudellisten resurssien jakaminen pelaajille tai jäsenseuroille jaetaan oikeudenmukaisesti
• Kv-arvokilpailujen joukkueenjohdon valinnat (n/m)
  • kansainvälisten arvokilpailuiden joukkueenjohtajien valinnat tehdään oikeudenmukaisesti. Pääsääntöisesti lajipäälliköt tai valmennusvastaavat ovat etusijalla
• Tapahtumien järjestäminen (viestintä, esteettömyys ja saavutettavuus, osallistujien erityistarpeet sekä moninaisuutta kunnioittava ilmapiiri)
  • tapahtumien järjestämisessä otetaan parhaalla mahdollisella tavalla huomioon yhdenvertaisuus, esteettömyys ja helppo saavutettavuus. Lisäksi huomioidaan osallistujien erityistarpeet sekä vaaditaan tapahtumajärjestäjältä ja kaikilta osallistujilta moninaisuutta kunnioittavaa ilmapiiriä.

Järjestö työnantajana

Yhdenvertaisuus on otettava huomioon kaikissa henkilöstöä koskevissa päätöksissä. Työyhteisön osalta suunnitelmat on tärkeää tehdä tilanteen mukaisella tasolla. Esim. palkkakartoitukset jos henkilöstöä on 30 tai enemmän.

• Henkilövalinnat ja rekrytointi
• Henkilöstölle tarjottava koulutus
• Palkkaus ja uralla eteneminen
• Perhevapaiden käyttäminen (kannustetaanko ja tiedotetaanko miehiä ja naisia?)
• Työsuojelu
• Osallisuus, viestintä, perehdyttäminen (esim. henkilöstöpoliittiset asiakirjat työntekijöiden tiedossa)

1. Kehittämistoimenpiteet (sisältäen niiden aikataulut ja vastuut)

1. Naislisenssipelaajien lisääminen kaikissa lajeissa.

2. Juniorilisenssipelaajien lisääminen kaikissa lajeissa.

3. Biljardisalien esteettömyyden parantaminen.

Kaikkien kehittämistoimenpiteiden keskiössä käytännön tasolla toimivat kunkin lajin lajipäälliköt sekä jaostot. Lisäksi hallitus luo mahdollisuuksia helpottamalla naisten ja juniorien osallistumista kilpailutoimintaan. Toiminnanjohtaja jakaa informaatiota seuroille ja saleille esteettömyyden kehittämiseksi. Toteutetaan saleille kysely esteettömyyden saavuttamisesta. Kehittämistoimenpiteiden vaikutuksia arvioidaan vuoden 2016 lopulla.