Korruption vastaiset toimenpiteet

KORRUPTION VASTAISET TOIMENPITEET

 

MITÄ KORRUPTIO TARKOITTAA?

Korruptio on vaikutusvallan väärinkäyttöä edun tavoittelemiseksi. Väärinkäyttö voi olla lainvastaista tai muuten epäeettistä toimintaa. Siihen voivat syyllistyä niin yksityishenkilöt, virkamiehet, poliitikot kuin elinkeinoelämän palveluksessa toimivat.

Korruptio hidastaa taloudellista kehitystä, lisää eriarvoisuutta ja ympäristötuhoja sekä heikentää demokratiaa. Se vaikeuttaa ihmisten mahdollisuuksia saada palveluja ja elää tasa-arvoista, hyvää ja turvallista elämää. Korruptiota voisikin verrata tautiin, joka tunkeutuu yhteiskunnan rakenteisiin ja tuhoaa sen keskeisiä toimintoja.

Euroopan komissio arvioi, että korruptio maksaa EU:n taloudelle noin 120 miljardia euroa vuodessa. Euroopan parlamentin tilaaman tutkimuksen mukaan korruption hinta voi olla jopa 990 miljardia vuodessa, jos mukaan lasketaan myös epäsuorat vaikutukset.

 

KORRUPTIO SUOMESSA

Korruptiosta vapaita maita ei ole. Tämä pätee myös Suomeen, vaikka Suomea pidetään yhtenä vähiten korruptoituneista maista maailmassa.

Suomalaiset harvoin törmäävät korruptioon arjessaan, sillä katutason korruptiota esiintyy maassamme vain vähän. Katutason korruptio liittyy ihmisten perustarpeisiin: se voi tarkoittaa esimerkiksi lahjusta, jolla pyritään varmistamaan potilaalle kunnollinen sairaalahoito.

Silti myös Suomessa korruptiota tavataan kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja monilla eri aloilla. Tutkimusten mukaan korruptiota ja sen riskejä esiintyy erityisesti elinkeinoelämän ja viranomaisten välisessä toiminnassa.

 

Korruptiolle alttiita riskialueita:

- julkiset hankinnat ja tarjouskilpailut

- yhdyskuntasuunnittelu

- poliittinen rahoitus ja päätöksenteko

- ulkomaankauppa ja sen edistäminen

- kehitysyhteistyö

- urheilu.

 

KORRUPTIOLLA ON MONIA MUOTOJA

Korruptiosta puhuttaessa monelle tulee ensin mieleen julkisen sektorin lahjontatapaukset. Lahjonta on kuitenkin vain yksi korruption muoto, ja valtaosa Suomen korruptiosta ilmenee muulla tavalla.

 

Korruption tavallisia ilmenemismuotoja:

- eturistiriidat

- suosiminen

- epäeettinen päätösten valmistelu salassa tai sisäpiirin kesken

- lahjusten antaminen tai vastaanottaminen.

 

Korruption monimuotoisuus vaikeuttaa sen tunnistamista ja ilmituloa. Suomessa esiintyvälle korruptiolle on ominaista se, että toimitaan muodollisesti lain mukaan mutta silti epäeettisesti. Vaikka kaikki korruptio ei ole rikollista, se on kuitenkin aina vahingollista ja epäoikeudenmukaista. Korruptiolla hyödyt pyritään ohjaamaan väärille tahoille, kun taas jokin toinen taho väistämättä aina kärsii. Siksi korruptiota ei pidä hyväksyä eikä katsoa läpi sormien.

TOIMINTAYMPÄRISTÖ VAIKUTTAA KORRUPTION ILMENEMISEEN

Korruption eri muodot eivät ole juurikaan muuttuneet vuosien saatossa. Sen sijaan toimintaympäristön muutokset ovat vaikuttaneet siihen, missä tilanteissa ja yhteyksissä korruptiota ilmenee Suomessa.

Julkisen sektorin yhtiöittäminen on tuonut suuria muutoksia toimintaan, jota rahoitetaan yhteiskunnan varoin. Korruptiontorjunnan kannalta riskejä liittyy varsinkin päätöksenteon avoimuuteen silloin, kun tehdään esimerkiksi julkisia hankintoja. Julkisuuslain mukaiset selonteot taloudellisesta toiminnasta ja päätöksenteon perusteista eivät yhtiöittämisen myötä ole avoimesti esillä kuntalaisille, valtuutetuille tai median edustajille.

 

EETTISEN TOIMINNAN PERUSTEET

Avoimuuden varmistaminen

Avoimuus on korruptiontorjunnan tärkein työkalu sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Siksi organisaation hallinnoinnin ja taloudellisen raportoinnin pitää olla läpinäkyvää eli vapaasti tarkkailtavissa.

 

Läpinäkyvyys tarkoittaa esimerkiksi sitä, että:

- tilinpäätökset ovat verkossa julkisesti saatavilla

- organisaation työntekijät ilmoittavat sidonnaisuutensa

- hankinnoissa ja rekrytoinneissa hyödynnetään reiluja käytäntöjä ja perusteltuja kriteerejä.

 

Yksityisellä sektorilla sopimukset eivät välttämättä ole julkisia. On silti tärkeää, että kumppanuudet perustuvat nimenomaan kirjallisiin sopimuksiin. Silloin ei synny sellaista vaikutelmaa, että raha vaihtaisi omistajaa perusteetta.

 

Lisäksi eettisesti toimiva organisaatio viestii avoimesti muun muassa näistä asioista:

- mahdolliset poliittiset tarkoitusperät

- johtamisjärjestelmä

- valvonnan käytännöt

- eettiset ohjeet

- sitoutuminen korruptionvastaisuuteen

- korruptiontorjuntaan liittyvät tavoitteet, toimenpiteet, tulokset ja kehittämiskohteet.

 

Nämä tiedot julkaistaan sekä vuosikertomuksessa että organisaation verkkosivuilla. Tiedot ovat saatavilla ainakin yhdellä kansainvälisellä kielellä.

 

JOHDON ESIMERKILLINEN TOIMINTA

Johdolla on organisaatiossa tärkeä suunnannäyttäjän rooli. Johtajilta odotetaan erityistä asiallisuutta, lahjomattomuutta ja avoimuutta. Heidän täytyy sitoutua korruptiontorjuntaan.

Organisaation ylimmän johdon pitää ilmaista selvästi, että organisaatio ei hyväksy minkäänlaista korruptiota omilta työntekijöiltään eikä yhteistyökumppaneiltaan. Ylimmän johdon täytyy luoda organisaatioon johtamisfilosofia, joka on samalla perusta organisaatiossa noudatettaville arvoille ja eettisille ohjeille.

 

On viime kädessä johdon vastuulla huolehtia:

- eettisten näkökulmien esille tuomisesta

- sääntöjen ja ohjeiden laatimisesta

- väärinkäytöksiin puuttumisesta

- seuraamuksista

 

RISKIEN KARTOITTAMINEN

Organisaation täytyy selvittää säännöllisesti, millaisia korruption riskejä sen toimintaan liittyy. Riskien kartoituksessa voi hyödyntää ryhmätyöskentelyä, haastatteluja, kyselyjä tai ulkopuolista tutkimusapua.

 

Korruption riskejä voivat aiheuttaa esimerkiksi:

- ohjeiden ja koulutuksen puute

- epäselvät vastuut

- johtamiskäytännöt

- asiamiehet

- hankinnat

- tuonti ja vienti

- suhteet päättäjiin

- lahjat, edut, sponsoroinnit ja poliittiset avustukset

- toiminta maissa, joissa korruptio on huomattavan yleistä.

 

Hyvä alku kartoitukselle on tämän sivuston nopea testi. Testi antaa karkean arvion siitä, millä tasolla organisaation korruptiontorjunta nykyisellään on.

 

EETTISTEN OHJEIDEN LAATIMINEN JA JALKAUTTAMINEN

Jokainen organisaatio tarvitsee eettiset ohjeet. Ne luovat pohjan terveelle organisaatiokulttuurille, ja oikein jalkautettuna ne tehostavat korruptiontorjuntaa. Eettiset ohjeet saattavat auttaa epäselvän tilanteen ratkaisemisessa: usein lainsäädäntö asettaa päätöksenteolle vain reunaehdot, ja loppu edellyttää eettistä harkintaa.

Ohjeet toimivat myös ulkopuolisille yhtenä osoituksena siitä, että organisaatio kantaa yhteiskuntavastuunsa. Vastuullinen ja hyvämaineinen organisaatio on houkutteleva työpaikka, yhteistyökumppani ja sijoituskohde.

 

Eettisissä ohjeissa kuvataan ainakin:

- mitä varten ja kenelle ohjeet ovat

- millaisia korruption riskejä toiminnassa on tunnistettu

- miten riskitilanteessa tulee toimia

- miten eturistiriitoja ehkäistään

- miten suhtaudutaan lahjojen ja etujen antamiseen ja vastaanottamiseen, sponsorointiin ja poliittisten avustusten jakamiseen

- miten väärinkäytöksistä ilmoitetaan

- miten eettisten ohjeiden noudattamista valvotaan

- millaisia seuraamuksia on ohjeiden rikkomisella.

 

Organisaation johdon täytyy sitoutua korruptiontorjuntaan. Siksi on tärkeää, että nimenomaan johto tekee päätöksen eettisten ohjeiden laatimisesta. Organisaation koosta riippuu, onko ohjeiden laatiminen yhden henkilön vai työryhmän vastuulla.

Koko henkilöstön täytyy tuntea eettiset ohjeet. Se edellyttää sisäistä viestintää ja pakollista koulutusta. Esimiesten täytyy varmistua siitä, että ohjeita myös noudatetaan.

Ohjeiden toimivuutta tarkkaillaan päivittäisessä työssä. Niistä pyydetään aktiivisesti palautetta, ja niitä kehitetään palautteen perusteella. Ohjeiden kehittämisessä huomioidaan esimerkiksi lainsäädännön muutokset ja käytännön havainnot.

 

HENKILÖSTÖN JA YHTEISTYÖKUMPPANIEN KOULUTTAMINEN

Pelkästään eettisten ohjeiden olemassaolo ei takaa organisaation korkeaa moraalia, vaan henkilöstön korruptiontorjuntaosaamista täytyy tukea myös koulutuksella. Koulutuksen on oltava pakollista, ja se on hyvä toistaa vähintään joka toinen vuosi. Sisältöä muokataan tarpeen mukaan, jos esimerkiksi lainsäädäntö tai organisaation toiminta muuttuu.

Hankinnoista, taloudesta ja sisäisestä valvonnasta vastaavien on lisäksi osallistuttava erityiseen koulutukseen siitä, mitkä seikat voivat viitata korruptioon ja millaisia toimenpiteitä ne vaativat.

Henkilöstön koulutustilaisuudet voivat olla tapaamisia, työpajoja, seminaareja tai epämuodollisia kehittämispäiviä. Koulutus voidaan myös järjestää kokonaan tai osittain verkossa. Lisäksi jo perehdytysohjelmassa on syytä olla tietoa eettisistä ohjeista ja korruptiontorjunnasta.

Myös asiamiehille, konsulteille, palveluntarjoajille ja muille yhteistyökumppaneille kannattaa järjestää koulutusta, jos tunnistetut riskit sitä vaativat. Tämä on erityisen tärkeää maissa, joissa korruptio on huomattavan yleistä ja joissa yhteistyökumppanit vastaavat yhteydenpidosta paikallisiin virkamiehiin.

Yhteistyökumppanin täytyy noudattaa organisaation eettisiä ohjeita aina, kun se toimii ohjeet laatineen organisaation kanssa tai puolesta. Sopimuksiin on hyvä kirjata tästä erillinen lauseke. Jos kumppanilla itsellään on vastaavat ohjeet, organisaation kannattaa pyytää niistä itselleen kopio.

 

VÄÄRINKÄYTÖSTEN RAPORTOINTI JA EPÄKOHTIIN PUUTTUMINEN

Koko henkilöstöllä on oikeus osallistua työpaikan kehittämiseen. Siksi jokaisen työntekijän kuuluu saada koulutusta tai täsmällistä tietoa siitä, miten hänen pitää toimia, jos hän epäilee tai havaitsee väärinkäytöksiä.

Työntekijöillä täytyy olla mahdollisuus ilmoittaa turvallisesti väärinkäytöksistä ja epäilyttävästä toiminnasta. Organisaation johdon täytyy myös selvästi viestiä, että se toivoo työntekijöiden tekevän ilmoituksia.

Ilmoittamista varten voidaan perustaa ilmoituskanava. Se voi olla pelkästään henkilöstön sisäinen, mutta on eduksi, jos sitä voivat käyttää myös yhteistyökumppanit ja suuri yleisö. Käytännössä kanava voi olla esimerkiksi luottamuksellinen palvelunumero tai verkkosivusto. Jos tällainen ratkaisu ei ole mahdollinen, ilmoituksia pitää voida tehdä sähköpostitse tai henkilökohtaisesti etukäteen nimetylle henkilölle.

Ilmoitusten käsittelemiseen täytyy varata riittävästi henkilöstöresursseja. Ilmoituksia on käsiteltävä luottamuksellisesti ja ennalta määritellyn prosessin mukaisesti, ja niiden on johdettava tarvittaviin toimenpiteisiin. Sekä ilmiantajaa että ilmoituksen kohdetta kohdellaan tasapuolisesti. Tapaukset dokumentoidaan.

 

ILMOITA KORRUPTIOSTA

Suomessa ei ole korruptiontorjuntaan keskittynyttä virastoa, joka tutkisi epäilyjä korruptiosta. Monet viranomaiset kuitenkin vastaanottavat ja käsittelevät ilmoituksia erilaisista väärinkäytöksistä.

 

NÄIN ILMOITAT KORRUPTIOEPÄILYSTÄ:

Käytä harkintasi ja mahdollisuuksien mukaan organisaation sisäisiä ilmoituskanavia.

Jos olet havainnut rikoksen tai epäilet sellaista, käänny poliisin puoleen.

Joissakin tapauksissa asiasta kannattaa kertoa tietylle viranomaiselle tai kanteluelimelle.

Jos tekijä on viranomainen tai virkamies: eduskunnan oikeusasiamies, oikeuskansleri

Jos epäily liittyy valtion taloudenhoitoon: Valtiontalouden tarkastusvirasto

Jos epäilet kehitysyhteistyövarojen väärinkäyttöä: ulkoministeriö

Jos epäilet kartellia: Kilpailu- ja kuluttajavirasto

Jos epäilet veronkiertoa: Verohallinto

Jos epäily liittyy finanssimarkkinoihin: Finanssivalvonta

 

ILMOITA SISÄISESTI, JOS SE ON MAHDOLLISTA

Jokaisella organisaatiolla tulisi olla ohjeet siitä, miten työntekijän pitää toimia, jos hän epäilee tai havaitsee väärinkäytöksiä.

Suuryrityksillä on usein käytössä sisäisiä ilmoitusjärjestelmiä. Tutustu ennen järjestelmän käyttämistä sen tietosuojakäytäntöön: sinun on hyvä tietää, käsitelläänkö henkilötietojasi ja muita antamiasi tietoja luottamuksellisesti.

Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei välttämättä ole resursseja perustaa ilmoitusjärjestelmiä. Myöskään virastoilla ja laitoksilla ilmoitusjärjestelmiä ei yleensä ole. Jos ilmoitusjärjestelmää ei ole, korruptioepäilystä voi kertoa esimerkiksi sisäisen tarkastuksen yksikölle tai omalle esimiehelle.

Aina organisaation sisäinen ilmoittaminen ei ole hyvä keino: voi esimerkiksi olla, että epäilet juuri esimiehesi olevan mukana väärinkäytöksessä. Silloin asiasta kannattaa ilmoittaa ulkopuoliselle taholle.

 

POLIISILLE VOIT ILMOITTAA RIKOKSISTA

Jos olet havainnut rikoksen tai epäilet sellaista, voit tehdä poliisille rikosilmoituksen tai tutkintapyynnön. Henkilökohtaisesti tai sähköisesti tehty rikosilmoitus vaatii tunnistautumista. Jos haluat tehdä rikosilmoituksen nimettömänä, käytä sähköpostia tai lähetä aineisto kirjeitse.

Jos havaitset internetissä korruptioon viittaavaa aineistoa, voit lähettää poliisille vihjeen Nettivinkki-lomakkeella joko nimelläsi tai nimettömänä.

Kun ilmoittaja antaa luottamuksellisesti oikeita tietoja, poliisi ei paljasta hänen henkilöllisyyttään. Mahdollisen muun suojelun tarvetta arvioi yleensä tutkinnanjohtaja. Tahallinen väärien tietojen antaminen on rangaistava teko. Voit ohjata asian tietylle viranomaiselle tai kanteluelimelle. Joissakin tapauksissa korruptioepäilystä kannattaa ilmoittaa suoraan tietylle viranomaiselle, jonka valvontavastuulle aihe kuuluu. Näin kannattaa toimia varsinkin, jos et ole varma, liittyykö asiaan rikosta. Tarvittaessa viranomainen siirtää asian poliisin käsiteltäväksi.

 

OIKEUSASIAMIES JA OIKEUSKANSLERI

Jos havaitset, että viranomainen, virkamies tai muu julkista tehtävää hoitava taho toimii väärin, voit tehdä kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille. Kantelua ei voi tehdä nimettömänä. Oikeusasiamies voi nimettömän kantelun perusteella harkita asian tutkimista omana aloitteenaan. Oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin tehtävät ja toimivalta ovat pääosin samat. Kantelun voi periaatteessa tehdä kummalle tahansa. Tehtävien jaossa on joitakin pieniä eroja, jotka vaikuttavat siihen, kumpi kantelun lopulta tutkii. Kantelu täytyy tehdä kirjallisessa muodossa.

 

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO

Voit kannella Valtiontalouden tarkastusvirastolle, jos havaitset epäkohtia valtion viraston, liikelaitoksen tai valtion määräysvallassa olevan yhtiön taloudenhoidossa. Nimetöntä kantelua tarkastusvirasto ei tutki, ellei siihen ole erityisiä syitä.

Viranomaisilla on myös velvollisuus ilmoittaa tarkastusvirastolle väärinkäytöksistä, jotka liittyvät niiden omaan toimintaan.

 

ULKOMINISTERIÖ

Jos epäilet kehitysyhteistyövarojen väärinkäyttöä, voit käyttää ulkoministeriön ilmoituspalvelua. Ilmoituksen voi tehdä nimettömänä.  

 

KILPAILU- JA KULUTTAJAVIRASTO

Jos epäilet kartellia, voit ottaa yhteyttä Kilpailu- ja kuluttajaviraston kartelliselvitysryhmään. Virastolla on käytössä myös vihjelomake. Vihjeen kartellista tai muusta kilpailunrajoituksesta voi lähettää nimettömänä. Julkisuuslain nojalla yhteydenottajan henkilöllisyys on myös mahdollista salata.

 

VEROHALLINTO

Joe epäilet verovilppiä, anna vihje Verohallinnolle. Vihjeen voi lähettää nimettömänä.

 

FINANSSIVALVONTA

Finanssimarkkinoihin, kuten rahasto-, vakuutus- tai pörssiyhtiöihin, liittyvistä väärinkäytösepäilyistä voi ilmoittaa Finanssivalvonnalle. Ilmoituksen voi tehdä nimettömänä.

Direktiivi voi helpottaa luottamuksellista ilmoittamista

Euroopan komissio on ehdottanut uutta direktiiviä, jolla vahvistettaisiin ilmoittajien suojelua kaikkialla EU:ssa.

Ehdotuksen mukaan jäsenvaltioissa tulisi ottaa käyttöön luottamukselliset ilmoituskanavat, joiden avulla väärinkäytöksistä voisi ilmoittaa sekä organisaatioiden sisällä että suoraan viranomaisille. Tavoitteena on myös suojata väärinkäytösten ilmoittajia esimerkiksi irtisanomiselta.

Direktiivin käsittely voi viedä vuosia. Sen myötä keinot väärinkäytösten ilmoittamiseen ja ilmoittajien suojeluun voivat kuitenkin parantua myös Suomessa.

 

Lähde: https://korruptiontorjunta.fi/etusivu

 

 

Suomen Biljardiliitto ry

Korruption vastaiset toimenpiteet

 

- Liiton hallinto toimii läpinäkyvästi. Päätöksistä informoidaan jäsenistöä liiton internetsivulla, sähköpostiviestein sekä Biljardilehdessä.

- Liiton tilinpäätökset, toimintakertomukset, vuosibudjetit sekä toimintasuunnitelmat ovat vapaasti katsottavissa liiton internetsivulta.

- Kaikessa toiminnassa noudatetaan liiton toiminta- ja muita sääntöjä sekä viranomaisten antamia lakeja ja määräyksiä.

- Liiton yhteistyökumppaneiden kanssa tehdään kirjalliset sopimukset.

- Liiton organisaatiossa olevat henkilöt eivät ota vastaan tai anna lahjoja tai palveluksia, jotka ovat hyvän tavan tai lain vastaisia.

- Liiton päätäntävaltaa käyttävät henkilöt eivät osallistu sellaisten asioiden päätöksiin, joissa voi olla eturistiriitoja.

- Mahdollisista korruptioepäilyistä ilmoitetaan ensisijaisesti liiton puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle, toiminnanjohtajalle, hallituksen jäsenelle tai tarvittaessa viranomaiselle.

- Liiton kilpailusäännöissä mainitaan mm., että pelaaja ei saa lyödä vetoa omasta kilpailustaan eikä myöskään saa antaa tai vastaanottaa lahjoja tai rahaa, joka voi vaikuttaa suoritukseen.

- Liiton kurinpitomääräyksissä mainitaan menettelytavat rikkomuksista.