Kaisa on biljardimuoto, joka on peräisin Venäjältä. Suomeen se kulkeutui jo ennen viime sotia. Nykyisin sitä pelataan pääasiassa Suomessa ja jonkin verran myös Venäjällä. Samaan tapaan kansainvälinen biljardimuoto Kaisa ei siis ole kuin esimerkiksi pool tai snooker. Kaisan harrastajia on arvioitu olevan Suomessa nykyään noin 1000, joista aktiivisia kilpapelaajia on noin 200-300. Suosituinta Kaisa on Itä-Suomen suunnalla, vaikka harrastajia löytyykin ympäri maata. Kaisan harrastajamäärä Suomessa on laskenut jonkin verran lajin kultaisista vuosista. Osasyy tähän on varmastikin muiden biljardimuotojen yleistyminen Suomessa 1980-luvun lopulta lähtien. Vaikka lajin suosio onkin hiipunut, se on silti hyvin arvostettu biljardimuoto pitkine perinteineen. Perinteistä ja lajin yhä jatkuvasta suosiosta kertoo osaltaan Kouvolassa vuosittain järjestettävä Kultakello-kilpailu. Se järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1959 ja se kerää yhä joka vuosi yli 100 pelaajaa kilvoittelemaan kultaisesta kellosta. Kultakello-kilpailua voidaankin pitää Suomen suurimpana vuotuisena biljardikilpailuna.

Suurimpana pelillisenä erona Kaisan ja monien muiden biljardimuotojen välillä voidaan pitää sitä, että molemmilla pelaajilla on oma lyöntipallo. Kahden valkoisen lyöntipallon lisäksi Kaisabiljardissa käytetään kahta punaista palloa ja yhtä keltaista palloa eli Kaisaa. Pelin tarkoitus on kerätä 60 pistettä. Pisteitä saa pallojen pussituksen ohella karoista (nakeista) ts. kun pussituksen yhteydessä osuu lyöntipallolla muihin palloihin. Pisteitä saa vain oikein maalatuista palloista eli ennen jokaista lyöntiä kerrotaan, mitä palloa lyödään, mihin pussiin ja millä tavalla (mahdolliset osumat palloihin ja valleihin). Karoja ei tarvitse kuitenkaan erikseen maalata.

Kaisassa ottelu pelataan yleensä yhteen voitettuun erään. Ottelun kesto vaihtelee alle viidestä minuutista jopa puoleentoista tuntiin. Virallisissa kilpailuissa ottelun enimmäiskesto on rajattu joko 60 tai 90 minuuttiin. Mikäli peliä ei saada pelatuksi loppuun määrätyssä ajassa, ratkaistaan paremmuus rankkarikisassa.

Kaisasäännöt

Kaisassa käytetään palloja, joiden halkaisija on 68 mm ja paino hieman yli 200 grammaa.

Kaisapöytä eroaa monilta osin pool- ja snookerpöydistä. Silmiinpistävintä on ehkä pussien pieni koko suhteessa käytettäviin palloihin. Pussin leveys on tavallisesti vain kahdesta viiteen milliä pallojen halkaisijaa suurempi. Kaisapöydät ovat yleensä kooltaan noin 10-jalkaisia (jalka = 30,48 cm) eli ne ovat suurempia kuin poolpöydät, mutta pienempiä kuin snookerpöydät.

Kaisassa käytettävät kepit eroavat pool- ja snookerkepeistä pääasiassa pituuden, painon ja tipin (kepin kärki) koon suhteen. Tyypillisesti kaisakeppi painaa noin 700-800 grammaa, joskin vaihtelua löytyy kumpaankin suuntaan. Pituutta kaisakepillä on tavallisesti noin 160 cm. Kepit ovat siis melko pitkiä ja painavia. Kaisassa pitkästä kepistä on apua, koska apuvälineiden (esim. resti) käyttö on kiellettyä. Suurin osa kaisakepeistä on 1-osaisia, vaikkakin 2-osaiset kepit ovat yleistyneet huomattavasti viime vuosina. Kaisakepin kärki on halkaisijaltaan 12-14 mm.